Lajittelulla on väliä - sekajätteestäsi tuotetaan sähköä ja lämpöä

DSC_0007.JPG
6.4.2017 15:00
0

Vs. jäteasiantuntija vieraili pari viikkoa sitten Riikinvoiman ekovoimalaitoksella (http://riikinvoima.fi/), joka tuottaa sekajätteestä sähköä ja kaukolämpöä polttamalla jätettä leijupetikattilassa vajaan 900 asteen lämpötilassa. Laitos (54 MW) tuottaa sähköä 6000 omakotitalolle ja kaukolämpöä 10 000 omakotitalolle. Riikinvoiman toiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 57 itä- ja keskisuomalaista sekä kainuulaista kuntaa, joista laitokselle kulkeutuu poltettavaksi noin 640 000 asukkaan sekajätteet - myös Ylä-Savon alueelta kerättävät sekajätteet. Laitoksen jätteenpolttokapasiteetti on 145 000 tonnia vuodessa. Lainsäädännöllisenä taustana voimalan rakentamiselle on ollut mm. orgaanisen jätteen sijoituskielto kaatopaikoille, joka astui voimaan 1.1.2016. Nykyään ”kaatopaikoille” (nykyterminä ehkäpä ennemmin jätekeskus) ohjautuu pysyvästi sijoitettavaksi vain ei-hyödynnettäväksi/kierrätettäväksi tai ei-polttoon kelpaava jäte, kuten esim. korkeita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät tuhka-, betoni- ja asfalttijätteet, joita ei ole voitu hyödyntää esim. maarakentamisessa.

Riikinvoiman laitos on suunniteltu hyödyntämään ns. syntypaikkalajiteltua sekajätettä, josta on lajiteltu pois hyödynnettävät ja kierrätettävät jätejakeet, kuten biojätteet, paperi, kartonki, pahvi, metalli ja lasi. Myös muovipakkaukset on sekajätteeseen laittamisen sijaan mahdollista nykyään kierrättää. Tämä olisi jätelain mukaisen hierarkian mukaan itse asiassa ensisijaista polttamisen sijaan. Eri jätejakeiden lajittelu on sekajätteen polttohyödyntämisen kokonaisuudessa kuntalaisten ja yritysten tehtävä.

Tällä hetkellä laitokselle päätyvän sekajätteen joukossa on turhan paljon biojätettä, joka olisi viisaampaa kerätä (ainakin taajamista) biokaasulaitoksille jalostettavaksi lannoitteeksi ja energiaksi, tai vaihtoehtoisesti hyödyntää kompostoimalla omalla kiinteistöllä. Sekajätteen joukossa oleva biojäte aiheuttaa voimalaitoksella hygieniahaittaa, laskee poltettavan jätteen lämpöarvoa ja vaikeuttaa sen paalaamista biojätteessä olevan kosteuden takia. Myös metallijätettä kertyy laitokselle noin 380 tonnia vuodessa. Metallit pystytään erottelemaan sekajätteestä mekaanisesti ja magneettisesti ennen polttokattilaa, mutta isot ja raskaat metalliesineet voivat silti rikkoa laitoksen esikäsittelylinjaston, joka pahimmassa tapauksessa voi aiheuttaa laitoksella toiminnan keskeytymisen. Riikinvoiman laitokselle päätyy jätteitä, jotka vaikuttaisivat olevan mm. autokorjaamotoiminnasta peräisin. Suuret metallikappaleet, auton osat jne. eivät luonnollisesti kuulu sekajätteen joukkoon. Oheisessa kuvassa metalliesineitä, joita laitokselle on päätynyt, mutta jotka eivät sinne kuuluisi.