Vs.
jäteasiantuntija vieraili pari viikkoa sitten Riikinvoiman ekovoimalaitoksella
(http://riikinvoima.fi/), joka tuottaa sekajätteestä
sähköä ja kaukolämpöä polttamalla jätettä leijupetikattilassa vajaan 900 asteen
lämpötilassa. Laitos (54 MW) tuottaa sähköä 6000 omakotitalolle ja kaukolämpöä
10 000 omakotitalolle. Riikinvoiman
toiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 57 itä- ja keskisuomalaista sekä
kainuulaista kuntaa, joista laitokselle kulkeutuu poltettavaksi noin 640 000
asukkaan sekajätteet - myös Ylä-Savon alueelta kerättävät sekajätteet. Laitoksen jätteenpolttokapasiteetti on 145 000 tonnia
vuodessa. Lainsäädännöllisenä taustana voimalan rakentamiselle on ollut
mm. orgaanisen jätteen sijoituskielto kaatopaikoille, joka astui voimaan
1.1.2016. Nykyään ”kaatopaikoille” (nykyterminä ehkäpä ennemmin jätekeskus)
ohjautuu pysyvästi sijoitettavaksi vain ei-hyödynnettäväksi/kierrätettäväksi
tai ei-polttoon kelpaava jäte, kuten esim. korkeita haitta-ainepitoisuuksia
sisältävät tuhka-, betoni- ja asfalttijätteet, joita ei ole voitu hyödyntää esim.
maarakentamisessa.
Riikinvoiman
laitos on suunniteltu hyödyntämään ns. syntypaikkalajiteltua sekajätettä, josta
on lajiteltu pois hyödynnettävät ja kierrätettävät jätejakeet, kuten
biojätteet, paperi, kartonki, pahvi, metalli ja lasi. Myös muovipakkaukset on sekajätteeseen
laittamisen sijaan mahdollista nykyään kierrättää. Tämä olisi jätelain mukaisen
hierarkian mukaan itse asiassa ensisijaista polttamisen sijaan. Eri jätejakeiden lajittelu on
sekajätteen polttohyödyntämisen kokonaisuudessa kuntalaisten ja yritysten
tehtävä.
Tällä
hetkellä laitokselle päätyvän sekajätteen joukossa on
turhan paljon biojätettä, joka olisi viisaampaa kerätä (ainakin taajamista) biokaasulaitoksille jalostettavaksi
lannoitteeksi ja energiaksi, tai vaihtoehtoisesti hyödyntää kompostoimalla
omalla kiinteistöllä. Sekajätteen joukossa oleva biojäte aiheuttaa
voimalaitoksella hygieniahaittaa, laskee poltettavan jätteen lämpöarvoa ja
vaikeuttaa sen paalaamista biojätteessä olevan kosteuden takia. Myös metallijätettä kertyy laitokselle noin 380 tonnia
vuodessa. Metallit pystytään erottelemaan sekajätteestä mekaanisesti ja magneettisesti
ennen polttokattilaa, mutta isot ja raskaat metalliesineet voivat silti
rikkoa laitoksen esikäsittelylinjaston, joka pahimmassa tapauksessa voi
aiheuttaa laitoksella toiminnan keskeytymisen. Riikinvoiman laitokselle päätyy
jätteitä, jotka vaikuttaisivat olevan mm. autokorjaamotoiminnasta peräisin. Suuret
metallikappaleet, auton osat jne. eivät luonnollisesti kuulu sekajätteen
joukkoon. Oheisessa kuvassa
metalliesineitä, joita laitokselle on päätynyt, mutta jotka eivät sinne
kuuluisi.